Mitkä maat ovat sodassa nyt?

Johdanto: Miksi kysymys sodassa olevista maista on tärkeä juuri nyt

Maailman turvallisuustilanne on heikentynyt nopeasti viime vuosien aikana. Vuonna 2024 tehtyjen tutkimusten mukaan maailmassa käydään 61 aseellista konfliktia 36 eri maassa. Tämä on korkein luku sitten toisen maailmansodan, ja se tarkoittaa, että noin 31 prosenttia Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltioista on jollain tavalla osallisena konflikteissa. Kysymys siitä, mitkä maat ovat sodassa nyt, ei ole enää pelkästään akateeminen, vaan se koskettaa miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää. Seuraavaksi tarkastelemme keskeisimpiä käynnissä olevia sotia ja konflikteja alueittain.

Euroopan suurin sota: Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin täysin. Vuoteen 2025 mennessä sota on jatkunut yli kolme vuotta, eikä merkkejä rauhasta ole näkyvissä. Konflikti on aiheuttanut valtavia inhimillisiä kärsimyksiä, ja molemmat osapuolet ovat kärsineet raskaita tappioita. Ukrainan itä- ja eteläosissa käydään edelleen kovaa taistelua, ja siviili-infrastruktuuri on tuhoutunut laajalti. Venäjä on miehittänyt noin viidesosan Ukrainan alueesta, mutta ukrainalaiset joukot ovat onnistuneet torjumaan hyökkäyksiä ja tekemään vastahyökkäyksiä. Euroopan unioni ja Nato ovat tukeneet Ukrainaa taloudellisesti ja sotilaallisesti, mutta sota näyttää pitkittyvän.

Lähi-itä: Monen konfliktin alue

Lähi-itä on yksi eniten konflikteja sisältävistä alueista maailmassa. Israelin ja Hamasin välinen sota Gazassa alkoi lokakuussa 2023, ja se on jatkunut yli vuoden ajan. Taistelut ovat olleet erittäin tuhoisia, ja siviiliuhreja on paljon. Kesäkuussa 2025 konflikti laajeni merkittävästi, kun Israel ja Iran aloittivat suorat sotatoimet toisiaan vastaan. Tämä eskalaatio on saanut mukaan yli 20 maata, mikä tekee siitä yhden laajimmista konflikteista alueella vuosikymmeniin. Iranin ja Israelin vastakkainasettelu on pitkäaikainen, mutta suora sotilaallinen konflikti on uusi ja vaarallinen kehityssuunta. Lisäksi Syyrian sisällissota jatkuu edelleen, vaikka se ei enää saa yhtä paljon kansainvälistä huomiota. Assadin hallinto on säilyttänyt otteensa maasta, mutta maan eri osissa taistellaan edelleen useiden ryhmien välillä.

Jemenin sisällissota on myös yksi maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Saudi-Arabian johtama liittouma on tukenut Jemenin hallitusta Houthi-kapinallisia vastaan, mutta sota on ajautunut pitkälti umpikujaan. Siviilit kärsivät nälänhädästä ja tautiepidemioista, eikä rauhanprosessi ole edistynyt. Myös Irakissa on ollut ajoittaisia väkivaltaisuuksia, vaikka maa on pysynyt suhteellisen vakaana verrattuna aiempiin vuosiin.

Afrikka: Useita tuhoisia konflikteja

Afrikka on yksi konfliktien keskittymistä. Sudania on vuodesta 2023 lähtien repinyt sisällissota Sudanin asevoimien (SAAF) ja RSF:n (Rapid Support Forces) välillä. Taistelut ovat keskittyneet Khartumiin ja muihin suuriin kaupunkeihin, ja siviilejä on kuollut tuhansia. Sudanin konflikti on saanut aikaan yhden maailman nopeimmin kasvavista humanitaarisista kriiseistä, ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Kongon demokraattisessa tasavallassa M23-kapinallisryhmä on jatkanut taistelua hallituksen joukkoja vastaan erityisesti Pohjois-Kivun alueella. Konflikti on pitkittynyt, ja se on osa laajempaa Itä-Afrikan epävakautta.

Somalian hallitus taistelee edelleen Al-Shabaab-jihadistiryhmää vastaan. Vaikka Somalian armeija on saavuttanut joitakin voittoja, Al-Shabaab hallitsee edelleen maaseutualueita ja tekee iskuja pääkaupunki Mogadishussa. Burkina Fasossa, Malissa ja Nigerissä jihadistiryhmät ovat aiheuttaneet laajaa epävakautta. Näiden maiden hallitukset ovat kamppailleet säilyttääkseen otteensa alueistaan, ja Ranskan vetäytyminen Sahelin alueelta on pahentanut tilannetta. Alueella on useita sotaa käyviä ryhmiä, ja siviilit kärsivät väkivallasta ja pakolaisuudesta.

Aasia ja Amerikka: Konfliktit eivät rajoitu vanhoille sota-alueille

Myanmarissa sisällissota on jatkunut jo vuosia. Vuonna 2021 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen maassa on käyty taisteluja armeijan ja useiden etnisten kapinallisryhmien välillä. Tilanne on monimutkainen ja väkivalta on levinnyt laajalle alueelle. Nagorno-Karabahin konflikti Azerbaidžanin ja Armenian välillä on ollut jännittynyt, vaikka suuret taistelut ovat laantuneet. Alueen status on edelleen kiistanalainen, ja pienempiä yhteenottoja tapahtuu ajoittain. Venezuela ja Guyana ovat olleet pitkään erimielisiä Essequibon alueesta, ja jännitteet ovat viime aikoina kärjistyneet. Vaikka täysimittainen sota ei ole syttynyt, tilanne on epävakaa ja voi kärjistyä milloin tahansa.

Haiti on kohdannut vakavaa epävakautta, kun jengit ovat ottaneet hallinnan suurista osista maata. Vaikka kyseessä ei ole perinteinen sota, väkivalta ja turvattomuus ovat verrattavissa sota-alueisiin. Haitin hallitus on pyytänyt kansainvälistä apua, mutta tilanne on edelleen kriittinen.

Keskeisimmät käynnissä olevat sodat ja konfliktit

Alla on listattu tärkeimmät sodat ja konfliktit, jotka olivat aktiivisia vuosina 2024–2025. Lista perustuu useisiin lähteisiin, kuten PRIO:n tutkimuksiin ja CNN Brasilin raportointiin.

• Venäjä vs. Ukraina: Euroopan suurin sota, alkoi 2022, jatkuu edelleen.
• Israel vs. Hamas: Sota Gazassa, alkoi 2023, kiihtynyt 2025.
• Israel vs. Iran: Suora sotilaallinen konflikti, eskaloitunut kesäkuussa 2025.
• Sudan: Siviilisota SAAF vs. RSF, alkoi 2023, humanitaarinen kriisi.
• Syyria: Sisällissota jatkuu, useita osapuolia.
• Jemen: Sisällissota Houthit vs. hallitus, humanitaarinen kriisi.
• Nagorno-Karabah: Azerbaijän ja Armenian välinen jännitys.
• Kongon demokraattinen tasavalta: M23-kapinalliset vs. hallitus.
• Somalia: Hallitus vs. Al-Shabaab.
• Burkina Faso, Mali, Niger: Jihadistinen kapina ja epävakaus.
• Myanmar: Sisällissota armeijan ja kapinallisten välillä.
• Haiti: Jengiväkivalta ja turvattomuus.
• Venezuela – Guyana: Aluekiista Essequibosta.

Yhteenveto konflikteista alueittain

Seuraava taulukko esittää keskeisten konfliktien sijainnin, osapuolet ja tilanteen vuonna 2025.

Miksi konfliktien määrä on kasvanut

Konfliktien määrän kasvuun on useita syitä. Ensinnäkin kansainvälinen oikeusjärjestelmä on heikentynyt, eikä Yhdistyneet kansakunnat ole kyennyt estämään sotia. Toiseksi suurvaltojen välinen kilpailu on lisääntynyt, mikä on ruokkinut paikallisia konflikteja. Kolmanneksi aseiden leviäminen ja terrorismi ovat tehneet sodista monimutkaisempia. Erityisesti Lähi-idässä ja Afrikassa konfliktit saavat usein uskonnollisia ja etnisiä ulottuvuuksia, mikä vaikeuttaa niiden ratkaisemista. Vuonna 2024 PRIO raportoi, että 61 aseellista konfliktia käytiin 36 maassa, mikä on korkein luku sitten toisen maailmansodan. Tämä kertoo siitä, että rauha on maailmassa yhä hauraampi tila.

Konfliktien vaikutukset eivät rajoitu vain sota-alueille. Pakolaisuus, taloudellinen epävakaus ja terrorismi leviävät helposti rajojen yli. Euroopan maat ovat vastaanottaneet miljoonia ukrainalaisia pakolaisia, ja Lähi-idän konfliktit vaikuttavat globaaliin energiantuotantoon ja kauppaan. Siksi on tärkeää seurata, mitkä maat ovat sodassa nyt, ja ymmärtää konfliktien dynamiikkaa. Lisää tietoa aiheesta on saatavilla esimerkiksi PRIO:n verkkosivuilla ja CNN Brasilin raportissa.

Lopuksi: Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudelle

Nykyisten konfliktien määrä ja intensiteetti viittaavat siihen, että maailma on siirtymässä epävakaampaan aikakauteen. Yli 20 maata on nyt osallisena laajamittaisissa sodissa, ja siviilit kärsivät eniten. Rauhanprosessit ovat hankalia, eikä mikään yksittäinen toimija kykene lopettamaan sotia nopeasti. Tulevaisuudessa konfliktit voivat joko eskaloitua edelleen tai niitä voidaan hillitä kansainvälisen diplomatian avulla. On kuitenkin selvää, että sota ei ole katoamassa maailmasta lähiaikoina. Siksi on tärkeää, että kansalaiset ja päättäjät ymmärtävät konfliktien syyt ja seuraukset.

Tilanne on muistutus siitä, että rauha on arvokas ja hauras asia. Meidän on pyrittävä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja sovitteluun, jotta seuraavien sukupolvien ei tarvitse elää sodan keskellä. Tämä vaatii panostuksia koulutukseen, diplomatiaan ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Viitteet

Seuraavat lähteet tarjoavat lisätietoa aiheesta: Instituto de Pesquisas de Paz de Oslo (PRIO) raportoi 61 konfliktista 36 maassa vuonna 2024. CNN Brasil on koonnut listan aktiivisista sodista maailmassa. Wikipedia (portugalinkielinen) tarjoaa listan käynnissä olevista konflikteista. IFSC Verifica on analysoinut, olemmeko lähellä uutta maailmansotaa. Nämä lähteet perustuvat tutkimukseen ja tarkistettuun tietoon.