Lentokentät Suomessa opas ja tärkeimmät tiedot

Lentokentät Suomessa – opas ja tärkeimmät tiedot

Lentokentät ovat keskeinen osa Suomen liikennejärjestelmää ja yhteyksiä maailmaan. Suomessa on yli 20 kaupallista lentokenttää, joita hallinnoi pääasiassa valtion omistama Finavia. Nämä lentokentät palvelevat sekä kotimaan- että ulkomaanliikennettä, ja ne ovat tärkeitä niin matkailijoille kuin yrityksillekin. Tässä oppaassa käymme läpi Suomen lentokenttien keskeiset tiedot, vertaamme niitä maailman muihin lentokenttiin ja tarkastelemme alan ajankohtaisia kehityssuuntia.

Suomen tärkeimmät lentokentät ja niiden hallinnointi

Finavia vastaa suurimmasta osasta Suomen lentokenttäverkostoa. Yhtiö ylläpitää ja kehittää 20 lentokenttää, jotka sijaitsevat eri puolilla maata. Helsingin lentoasema on näistä ehdottomasti vilkkain, ja se toimii maan pääasiallisena kansainvälisenä porttina. Muita merkittäviä lentokenttiä ovat esimerkiksi Oulun, Tampereen, Turun ja Rovaniemen lentoasemat. Lapissa sijaitsevat kentät, kuten Kittilä ja Ivalo, ovat erityisen tärkeitä matkailulle erityisesti talvikaudella.

Seuraavassa listassa on esitelty Suomen viisi vilkkainta lentokenttää matkustajamäärien perusteella (vuoden 2023 tiedot):

• Helsinki-Vantaa: noin 15,3 miljoonaa matkustajaa
• Oulu: noin 1,1 miljoonaa matkustajaa
• Rovaniemi: noin 700 000 matkustajaa
• Tampere-Pirkkala: noin 650 000 matkustajaa
• Turku: noin 500 000 matkustajaa

Näiden lisäksi Suomessa on useita pienempiä kaupallisia lentokenttiä, kuten Vaasa, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä ja Maarianhamina. Ne palvelevat erityisesti kotimaan liikennettä ja tarjoavat tärkeitä yhteyksiä syrjäisemmille seuduille. Finavia investoi jatkuvasti kenttien infrastruktuuriin ja palveluihin, jotta ne vastaavat nykyaikaisen lentoliikenteen tarpeita. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla on tehty merkittäviä laajennuksia ja teknologisia parannuksia, jotta se pysyy kilpailukykyisenä kansainvälisessä verkostossa.

Lentokenttien merkitys Suomen taloudelle ja liikenteelle

Lentokentät ovat elintärkeitä Suomen viennille, tuonnille ja matkailulle. Ne mahdollistavat nopeat yhteydet Euroopan ja Aasian markkinoille, mikä on erityisen tärkeää pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Vuonna 2022 lentoliikenne työllisti maailmanlaajuisesti yli 60 miljoonaa ihmistä, ja alan arvo oli noin 120 miljardia dollaria. Suomessa lentokentät työllistävät suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä, ja ne tuovat merkittäviä verotuloja valtiolle.

Matkailun kannalta Lapin kentät ovat avainasemassa: ne tuovat maahan miljoonia ulkomaisia turisteja vuosittain. Rovaniemen lentoasema on erityisen tunnettu joulupukin kotikenttänä, ja Kittilän kenttä palvelee Levin matkailukeskusta. Myös kotimaan matkailussa lentokentillä on tärkeä rooli, sillä ne tarjoavat nopeita yhteyksiä eri puolille Suomea. Koronapandemian jälkeen matkustajamäärät ovat elpyneet nopeasti, ja vuoden 2024 aikana maailman vilkkaimmalla lentokentällä Atlantassa matkusti yli 108 miljoonaa matkustajaa. Suomessa matkustajamäärät ovat palautumassa lähelle pandemiaa edeltävää tasoa, mutta kasvua hidastavat kustannusten nousu ja geopoliittiset jännitteet.

Vertailu maailman lentokenttiin

Maailmassa on yli 41 000 lentokenttää, joista suurimmat erottuvat valtavalla koollaan ja liikennemäärillään. Suomen lentokentät ovat kansainvälisessä mittakaavassa pieniä, mutta ne ovat modernisti varusteltuja ja tehokkaita. Alla oleva taulukko vertaa Suomen suurinta lentokenttää, Helsinki-Vantaata, muutamaan maailman ääriesimerkkiin.

Kuten taulukosta näkyy, Helsingin lentoasema on kooltaan ja liikennemääriltään pieni verrattuna maailman suurimpiin kenttiin, mutta se on silti tehokas ja hyvin varusteltu. Maailman suurin lentokenttä pinta-alaltaan on Saudi-Arabian Kuningas Fahdin kansainvälinen lentoasema, joka kattaa peräti 780 neliökilometriä, kun taas korkeimmalla sijaitseva lentokenttä on Bolivian El Alto, jossa kiitotiet ovat yli 4 000 metrin korkeudessa. Terminalien koossa Dubai on ykkönen: Terminal 3 Dubain kansainvälisellä lentoasemalla on pinta-alaltaan noin 185 000 neliömetriä. Suomen oloissa tämä tarkoittaa useiden pienempien kenttien yhteiskokoa yhden terminaalin alle.

Ympäristö ja kestävä kehitys lentokentillä

Lentoliikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde – vuonna 2019 ilmailu tuotti noin 3,5 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä, joista matkustajaliikenne vastasi 2,5 prosenttia ja rahtiliikenne 1,0 prosenttia. Suomessa Finavia pyrkii vähentämään päästöjä monin keinoin, kuten uusiutuvan energian käytöllä ja energiatehokkailla ratkaisuilla. Helsinki-Vantaalla on käytössä aurinkopaneeleita ja maalämpöä, ja lentokentän valaistusjärjestelmät on päivitetty LED-tekniikkaan, mikä vähentää energiankulutusta merkittävästi.

Myös kiitoteiden pituus vaikuttaa ympäristöön: keskimääräinen kaupallinen kiitotie on noin 2 438 metriä pitkä, ja Suomessa useat kentät ylittävät tämän mitan. Lentokentillä pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä muun muassa optimoimalla kiitoteiden käyttöä ja parantamalla lennonjohtoa. Biopolttoaineiden käyttöä kehitetään jatkuvasti, ja Finavia on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä omassa toiminnassaan. Lisäksi Suomessa tutkitaan mahdollisuuksia käyttää vetypolttoaineita tulevaisuuden lentoliikenteessä, mikä voisi vähentää päästöjä ratkaisevasti.

Teknologia ja turvallisuus lentokentillä

Nykyaikaiset lentokentät ovat teknologisesti kehittyneitä, ja turvallisuus on niissä etusijalla. Suomessa lentokentät noudattavat tiukkoja kansainvälisiä turvallisuusstandardeja, ja esimerkiksi matkustajien turvatarkastukset nykyaikana hyödyntävät edistyksellistä kuvantamista ja biometrisiä tunnistusmenetelmiä. Helsinki-Vantaalla on otettu käyttöön kasvojentunnistusjärjestelmiä, jotka nopeuttavat lähtöselvitystä ja portille siirtymistä. Myös matkatavaroiden käsittely on automatisoitua ja tehokasta.

Valaistus ja kiitoteiden ylläpito ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä. LED-valaistus on yleistynyt nopeasti, sillä se on energiatehokkaampaa ja kestävämpää kuin perinteiset lamput. Suomessa lähes kaikki päälentokentät on päivitetty LED-järjestelmiin. Lisäksi kiitoteiden pinnat ja valvontajärjestelmät pidetään korkeatasoisina, jotta ne kestävät niin kovat pakkaset kuin kesän helteetkin. Turvallisuutta parannetaan jatkuvasti kouluttamalla henkilökuntaa ja suorittamalla säännöllisiä harjoituksia. Finavia tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa, jotta lentomatkustaminen Suomessa on mahdollisimman turvallista.

Tulevaisuuden näkymät Suomen lentokentillä

Lentokenttäalan kehitys on jatkuvaa, ja Suomessa on meneillään useita hankkeita, jotka parantavat matkustajakokemusta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Helsinki-Vantaalla suunnitellaan terminaalin laajennusta, joka lisää kapasiteettia ja parantaa palveluita. Myös pienemmillä kentillä tehdään investointeja: Oulussa ja Tampereella on uusittu terminaalitiloja ja parannettu lentokenttien energiatehokkuutta. Lisäksi sähkö- ja vetykäyttöisten lentokoneiden yleistyessä lentokentille tarvitaan uutta infrastruktuuria, kuten latausasemia ja tankkauspisteitä.

Kestävyys on keskeinen teema, ja Finavia tavoittelee hiilineutraaliutta omassa toiminnassaan vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä ja hiilidioksidipäästöjen kompensointia. Myös matkustajien tietoisuus ilmastovaikutuksista on kasvussa, mikä ohjaa lentoyhtiöitä ja lentokenttiä ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin. Lentokenttien tulevaisuuden visiona on olla älykkäitä, päästöttömiä ja saumattomasti verkottuneita solmukohtia, jotka palvelevat matkustajia ja rahtia tehokkaasti ja kestävästi. Maailmanlaajuisen lentoliikenteen ennustetaan ylittävän miljardin matkustajan vuosittaisen rajan vuoteen 2026 mennessä, ja Suomi haluaa olla mukana tässä kasvussa kestävällä tavalla.

Viitteet ja lähteet

Tämä artikkeli pohjautuu seuraaviin lähteisiin, jotka tarjoavat lisätietoa lentokentistä ja ilmailualasta: Finavia.fi - Suomen lentokenttien hallinnoijan virallinen sivusto, ja AirAdvisor.com, josta löytyy ajankohtaisia tilastoja maailman lentokenttien liikennemääristä. Muita käytettyjä lähteitä ovat WifiTalentsin ilmailutilastot, Google Sitesin tietopaketti maailman lentokentistä sekä Eurocontrolin ja ICAO:n raportit. Näistä saa kattavan kuvan lentokenttien nykytilasta ja tulevaisuuden kehityksestä.